Voimavarat kannattelevat – ammattiin opiskelevien nuorten tärkeimmät voimavarat
Ammattiin opiskelevien nuorten terveyden haasteina ovat päihteiden käyttö ja mielenterveysongelmat. Tutkimukset osoittavat aikuisuudessa ilmenevien terveyserojen olevan peräisin jo kaukaa opituista käyttäytymis- ja ympäristötekijöistä – nuoruudessa esiintyvä päihteidenkäyttö luo merkkejä tulevasta.
Positiivisia uutisiakin on: useissa tutkimustuloksissa on nähtävissä nuorten voimavarojen yhteys terveyteen ja riskikäyttäytymiseen. Tunnistamalla nuoren voimavaroja voidaan niitä vahvistaa ja näin tukea nuoren päihteettömyyttä ja hyvinvointia.
Syyskuussa 2020 Turun ammatti-instituutin 15–20-vuotiailta nuorilta kartoitettiin heidän voimavarojaan. Kaikkiaan 477 nuorta vastasi Webropolin kautta tehtyyn kyselyyn.
Voimavarat hyvinvoinnin tukena
Voimavarat vaihtelevat yksilöllisesti. Merkittävää on, että ne auttavat selviytymään arjesta ja lisäävät hyvinvointia. Voimavarojen tiedetään myös suojaavan riskikäyttäytymiseltä, päihteiden käytöltä, seksuaaliselta riskikäyttäytymiseltä ja aikuisiän masennukselta.
Turun ammatti-instituutin opiskelijoille tehdyn kyselyn tuloksissa oli nähtävissä eroja nuorten voimavaroissa, ja voimavarojen vaikutus oli todettavissa nuorten koetussa terveydessä ja päihteiden käytössä.
Nuoren kokemus kolmesta tärkeimmästä voimavarasta osoittaa ihmissuhteiden tärkeyden nuoren elämässä. Kyselyn tuloksissa oli nähtävissä myös muita tekijöitä, joita nuori ei itse nimennyt voimavarakseen, mutta ne selvästi toimivat sellaisina nuoren elämässä terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta.
Kaverit ja vanhemmat – voimavaroista tärkeimmät
Kaverit ja ystävät toimivat nuorelle tärkeinä voimavaroina. Miltei kaikki (97 %) Turun ammatti-instituutin opiskelijoista koki omaavansa kavereita ja ystäviä. Nuoruuteen kuuluva itsenäistymisvaihe on tärkeä kehityksen kannalta, ja kavereiden merkitys nuoren elämässä korostuu. Vuorovaikutus- ja tunnetaitoja harjoitellaan kavereiden kanssa: nuoret kokevat samoja asioita ja ”nuoruuden huumaa”, toisilla kokeilunhalua riittää.
Mielenkiintoinen havainto kyselyn tuloksista oli, että päivittäin nuuskaavat ja päivittäin tupakoivat ammattiin opiskelevat nuoret valitsivat päihteettömiä nuoria useammin kaverit ja ystävät voimavarakseen.
Toisena merkittävänä ihmissuhteena nuoren elämässä ovat omat vanhemmat. Kyselyssä selvitettiin nuoren ja vanhempien kommunikoinnin toimivuutta. Nuorilta kysyttiin, uskovatko he vanhempien tietävän mitä heille kuuluu, keitä heidän kaveripiiriinsä kuuluu ja missä he viettävät vapaa-aikaansa. Kyselyyn vastanneista nuorista puolet koki kommunikoinnin toimivan vanhempien kanssa hyvin, kolmanneksen mielestä erittäin hyvin.
Hyvän nuori-vanhempi-suhteen voidaan todeta toimivan voimavarana nuoren elämässä suojaten nuorta päihteiden käytöltä.
Jos omat vanhemmat eivät syystä tai toisesta ole nuoren tukena, jokaisella nuorella tulisi olla joku muu turvallinen aikuinen. Kyselyyn vastanneilla nuorilla turvallisena aikuisena oli usein isoäiti tai isovanhemmat.
Myös kouluyhteisö on paikka, josta nuorella on mahdollisuus löytää luotettava, turvallinen aikuinen.
Nuoret tarvitsevat vanhemmiltaan ja lähiaikuisiltaan aikaa ja läsnäoloa – jokaisen ihmisen perustarve on tulla kuulluksi, nähdyksi ja arvostetuksi. Niin myös nuoren. Keneltä muultakaan kuin omilta vanhemmiltaan nuori sitä voisi toivoa?
Vinkki ammattilaiselle: Vahvista ja tue vanhemmuutta. Tiiminä vanhemmat ja ammattilaiset toimivat parhaiten nuoren hyväksi.
Harrastus
Harrastus on nuorelle tärkeä voimavara. Se on mielekästä tekemistä, jossa voi kokea kuuluvansa ryhmään. Harrastuksen kautta nuori saa mahdollisuuden vaikuttaa omaa elämäänsä koskeviin päätöksiin.
Harrastus myös tavallisesti lisää turvallisten aikuisten määrää nuoren elämässä. Harrastuksen vaikutukset hyvinvointiin on tunnistettu jo pitkään.
Turun ammatti-instituutin opiskelijoille suunnatun tutkimuksen tuloksista nähtiin, että savuttomat nuoret olivat valinneet päivittäin tupakoivia nuoria useammin voimavaratekijäkseen harrastuksen. Usein alkoholia käyttävillä nuorilla harrastus oli harvemmin mainittu voimavaraksi kuin muilla nuorilla.
Huolta herättävät erityisesti nuuskaa käyttävät nuoret, joille harrastus ei toimi voimavarana yhtä selkeästi kuin alkoholia ja tupakkaa käyttävillä nuorilla, päihteettömyyttä tukevana. Voidaanko varmaksi sanoa, liittyvätkö nämä kaksi, nuuska ja harrastus, joissakin tapauksissa vahvasti toisiinsa?
Ainakin voidaan todeta, että vaikuttavaa, päihteettömyyttä tukevaa työtä urheiluseuroissa on tarve lisätä ja vahvistaa. Kaikilla nuorilla tulisi olla mahdollisuus harrastaa perheen taloudellisesta tilanteesta riippumatta.
Vinkki ammattilaiselle: Kysy harrastuksista, tue ja kannusta nuorta pysymään niiden parissa!
Kiireetön kohtaaminen on nuorelle tärkeää
Tällä blogitekstillä on tavoite. Tavoitteena on herätellä meitä aikuisia huomaamaan oma merkityksemme ammattiin opiskelevan nuoren elämässä. Kartoittamalla nuoren voimavaroja ja vahvistamalla niitä, nuori huomaa niiden merkityksen. Jo kiireetön kohtaaminen turvallisen, luotettavan aikuisen kanssa lisää nuoren hyvinvointia.
Mikä nuoren ja turvallisen aikuisen kohtaamisesta tekee sitten niin merkittävän? Se, kun nuori kokee tulleensa kohdatuksi sellaisena kuin on, häntä on kuunneltu, hänessä on huomattu hyvää ja sitä on vahvistettu. Häneen on luotettu.
Niistä kohtaamisista on hyvinvoivat nuoret tehty.
Ankkuripaikalla
Iida Salomaa
Terveydenhoitaja (YAMK), ANKKURI-hankkeen projektiassistentti
P.S. Turun lukiolaiset (n=651) ovat vastanneet tammikuussa 2021 samaan voimavarakyselyn kuin Turun ammatti-instituutin nuoret. Tulokset julkistetaan kevään 2021 aikana. Onko voimavaroissa näkyvissä eroja, jotka selittävät osaltaan toisella asteella esiintyviä terveyseroja ja ammattiin opiskelevien nuorten runsaampaa päihteiden käyttöä. Pysy kuulolla!