Parhaat keinot tupakoinnin lopettamiseen

15.06.2021

Usein on täysin ihmisestä kiinni, mikä saa hänet lopettamaan tai mikä on se hetki, kun hän tajuaa, että nyt olisi hyvä aika yrittää edes vähentää. Myös tupakasta valistamisen hyödyt ovat täysin riippuvaisia muun muassa persoonallisuudesta, sosiaalisesta asemasta ja elämisympäristöstä. Suurin osa tupakoivista henkilöistä kertoo, että tupakkavalistus luo hetkellisen tunteen siitä, että lopettaminen olisi asiallista.

Tämä tunne kuitenkin hälvenee hyvinkin nopeasti nikotiinin vieroitusoireiden myötä.

Voisi myös kuvitella, että terveydenhoitoalalla työskentelevät ihmiset lopettaisivat helpommin tai jättäisivät aloittamasta kokonaan. He kuitenkin ymmärtävät riskit varmasti parhaiten ja tulevaisuudessa todennäköisesti valistavat omia asiakkaitaan tupakoinnin vaaroista ja vaikutuksista. Asiaa on kuitenkin tutkittu ja todettu, että sote-alan toimijat ja ammattikoululaiset käyttävät huomattavasti enemmän päihteitä kuin muut saman ikäiset. Miksi asia on näin?

Tupakoimiseen ja ylipäätänsä päihteiden käyttöön vaikuttaa sosioekonominen asema, ja  kotiolot ja kouluympäristö luovat pohjan elintavoille ja terveystottumuksille. Olisiko siis yksinkertaisesti vain todennäköisempää, että huonompiin elintapoihin tottuneet ihmiset hakeutuvat ammatillisiin oppilaitoksiin enemmin kuin lukioon, vai pidetäänkö lukioissa paremmin kuria tupakoimattomuuden suhteen?

On syy mikä tahansa, hyvä puoli on, että asenteet tupakoimattomuutta kohtaan ovat muuttuneet selkeästi negatiivisemmaksi. Tai positiivisemmaksi kaiken kaikkiaan, miten sen nyt ikinä haluaakaan ottaa. Helpommin sanottuna nuoret siis paheksuvat tupakointia ja tupakoivia ihmisiä enemmän kuin aiemmin. Edelleen tosin on paljon toiseen asteen opiskelijoita ja nimenomaan ammattikoululaisia, jotka polttavat, mutta vielä enemmän sellaisia, jotka ovat lopettaneet ja joiden terveys on kohonnut huomattavasti – he pitävätkin nykyään tupakoimista ällöttävänä ja huonona tapana.

Näistä lopettaneista suurin osa ovat saaneet motivaatiota lopettamiseen paremman tietoisuuden kautta.

Tietoisuus omasta ja muiden terveydestä, ympäristövaikutuksista ja taloudesta ovat saaneet ihmiset ymmärtämään, että tupakoinnin haitat ovat moninkertaisesti korkeammat kuin hyödyt. Oikeastaan, jos tarkkoja ollaan, hyötyjä ei ole lainkaan. Monet nuoret (ja aikuisetkin) kertovat, kuinka säännöllinen tupakointi helpottaa pahaa oloa ja stressiä, vaikka todellisuudessa he pitävät vain yllä riippuvuutta ja helpottavat omia vieroitusoireitaan.

Terveydestä, ympäristöstä ja taloudesta puhuen, painavin syy lopettamiselle on varmasti terveys. Kun ymmärtää terveyshyödyt jo yhden tupakoimattoman päivän jälkeen, motivaatio lopettamiseen kasvaa. Muutaman viikon jälkeen runsaasti tupakoiva huomaa lisääntyneiden terveyshyötyjen lisäksi myös taloudelliset hyödyt: jos tupakka-aski maksaa vaikka kahdeksan euroa ja päivässä menee askillinen tupakkaa, taloudelliset hyödyt lopettamisen myötä ovat viikossa 56€. Kahden kuukauden, eli noin yhdeksän viikon jälkeen, säästää 504€ ja vuodessa yli 2900€.

Mutta jos terveyden, ympäristövaikutusten ja talouden lisäksi mietitään vielä sosiaalisia suhteita, voidaan huomata, että perhe ja ystävät vaikuttavat tupakoimisen aloittamiseen, jatkamiseen ja lopettamiseen melkeinpä jopa yhtä paljon kuin oman terveyden ajatteleminen.

Joskus terveys jää jopa takasijalle.

Tämä johtuu siitä, että biologisuuden ja psyykkisyyden lisäksi ihminen on myös sosiaalinen olento. Ihmisellä on siis lähes pakottava tarve kuulua joukkoon. Jos ystävät polttavat, usein tulee sellainen olo, että jää ulkopuolelle, jos kieltäytyy menemästä ystävien kanssa tupakalle. Sama pätee myös toisinpäin: jos ystävät ja perhe paheksuvat tupakointia, jää omakin tupakointi yleensä maksimissaan kokeilun tasolle. Parempi niin, sillä jos ei koskaan edes aloita, niin ei tarvitse lopettaakaan.

 

Ankkuripaikalla

Laura Mäkinen

Lähihoitajaopiskelija

Turun ammatti-instituutti

ANKKURI-hanke julkaisee Turun ammatti-instituutin opiskelijoiden kirjoittamia blogitekstejä kevään ja kesän aikana. Vieraskynäilijät ovat kirjoittaneet juttunsa äidinkielen opettajan ohjauksessa, osana suomen kielen opintokokonaisuutta