Nuorten tupakointi – Mitä mielessä?
Ei ole salaisuus, että tupakointi vaikuttaa haitallisesti terveyteen, hyvinvointiin ja mielenterveyteen. Valtaosa nuorista ymmärtää asian, koska nuorten päivittäinen tupakointi on vuosien mittaan vähentynyt. Viime vuonna nuorista (14–20-vuotiaat) tupakoi päivittäin arviolta enää kuusi prosenttia.
Nuoren mieli ja tupakoinnin riskit
Yhteys tupakoinnin ja mielenterveyden häiriön välillä on monimutkainen: tupakointi saattaa lisätä mielenterveyden häiriön puhkeamisen todennäköisyyttä, mutta yhtälailla mielenterveyshäiriö voi lisätä tupakoinnin riskiä. Esimerkiksi nuorten poikien tupakoinnilla on osoitettu olevan yhteys varhaisaikuisuuden mielenterveyden oireisiin.
Tupakoinnin riskiyhteys mielenterveyshäiriön esiintymiseen on havaittu paniikki- ja ahdistuneisuushäiriötä sairastavilla. Tupakointi saattaa liittyä myös nuorten suurempaan riskiin sairastua psykoosiin. Masennukseen ja itsetuhoisuuteen taipuvat puolestaan aloittavat muita todennäköisemmin tupakoinnin.
Vakavien mielenterveyshäiriöiden osalta tupakointi on lisääntyneen somaattisen sairastavuuden ja kuolleisuuden kannalta merkittävä yksittäinen riskitekijä.
On hyvä muistaa, etteivät tupakoinnista syntyvät riskit tai haitat kuvaa aina lapsen tai nuoren omia valintoja. Esimerkiksi äidin raskaudenaikaisen tupakoinnin on havaittu liittyvän nuorten skitsofreniaan sairastumisen riskiin. Tupakoivien vanhempien lasten kynnys aloittaa tupakointi on sekin matala verrattuna muihin nuoriin.
Tupakasta vieroittuminen parantaa mielenterveyttä
Tupakoinnin lopettaminen vähentää muun muassa ahdistusta, masennusta ja stressiä sekä parantaa mielialaa. Siitä huolimatta retkahtaminen tupakoinnin uudelleen aloittamiseen on varsin tavanomaista. Kolmasosalla nuorista retkahtaminen tapahtuu viikossa ja yli puolella kuukauden kuluessa.
Keskeistä on nikotiiniriippuvuus ja siitä johtuvien vieroitusoireiden ilmaantuminen lopetusyritysten yhteydessä. Ne voivat hetkellisesti lisätä vaikeasti käsiteltäviä tunteita ja lopettamispäätöksen kielteiseksi koettuja vaikutuksia.
Tupakoinnin lopettaminen on hyvä ottaa puheeksi erityisesti ammattiin opiskelevien nuorten kanssa.
Tupakkainterventioita tulee suunnata erityisesti ammattiin opiskeleville nuorille. Tätä puoltaa vuoden 2021 Kouluterveyskyselyn tulos. Sen mukaan ammatillisten oppilaitosten kahden ensimmäisen vuoden opiskelijoista tupakoi päivittäin 18 prosenttia, kun lukioissa vastaava luku oli kaksi prosenttia. Kaikille nuorille tulisi tarjota aktiivisesti tukea tupakoinnin lopettamiseen ja keskusteluun mielen hyvinvoinnista.
Tupakoinnin lopettamispäätös ei synny tyhjiössä
On hyvä muistaa, etteivät tupakointi ja heikko mielenterveys ole yksinään esiintyviä ilmiöitä. Nuori voi kokea muun muassa yksinäisyyttä, talousvaikeuksia tai kokea saavansa vain vähäistä tukea terveytensä edistämiseen. Näissä tilanteissa koetaan tupakanhimoa emotionaalisesti ja psyykkisesti vaikeista tilanteista selviämiseksi. Nikotiini vaikuttaa myös aivojen hermosolujen toimintaan, mikä voi haitata nuoren tiedonkäsittelyä ja oppimista.
Tupakoivista nuorista 58–71 prosenttia kertoo tehneensä tupakoinnin lopettamisyrityksen.
Lopettamista vaikeuttavia tekijöitä ovat olleet stressi, tylsyys, kavereiden tupakointi, tupakkamyönteinen oppilaitoskulttuuri ja alkoholinkäyttötilanteet. Lopettamisen todennäköisyyttä on lisännyt huomion kiinnittäminen painohuoliin, nikotiiniriippuvuuteen ja muiden päihteiden käyttöön. Kaikilla näillä tekijöillä on yhteys nuoren mielenterveyteen ja elämäntilanteeseen.
Ankkuripaikalla
Jan Holmberg
hankeasiantuntija