Nuoren itsetunto on hyvinvoinnin kulmakivi

Itsetunto on vuorovaikutuksessa yleiseen hyvinvoinnin tunteeseen sekä mielialaan. Itsetunnoltaan vahva nuori näkee enemmän positiivisia puolia elämässä kuin heikon itsetunnon omaava nuori. Nuoren kokemus omasta itsetunnostaan voi näkyä mielialassa etenkin silloin, kun itsetunto on matala.

Nuorten mielialan ja itsetunnon tukemiseksi tarvitaan ympäröivältä yhteisöltä myönteistä palautetta: palautteen avulla minäkäsitystä voidaan jäsentää, kehittää ja muovata.

Kiven ja Suomisen (2020) teettämän kirjallisuuskatsauksen mukaan tupakka- ja nuuskakokeilut sekä niiden käytön aloittaminen alkavat usein yläkouluiässä. Sosiaalisten tekijöiden merkitys on suuri, sillä päihteiden ja nikotiinituotteiden kokeiluihin altistavat niin perheen kuin kavereidenkin tupakointi. Nuorten kohdalla sosiaalisten tekijöiden merkitys tulee esiin ensin kokeiluissa ja sen jälkeen pysyvässä nikotiinituotteiden käytössä.

Nikotiinituotteiden käytöllä ja itsetunnolla on vahva yhteys: Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Nuorten nuuskaaminen koulu- ja opiskeluterveydenhuollon ammattilaisten näkökulmasta -haastattelututkimuksen mukaan nuuskan käytön taustalla on useita psykologisia syitä, kuten huono itsetunto ja siihen linkittyvä epävarmuuden kokemus, itsensä arvostamisen puute sekä hyväksynnän hakeminen muilta.

Nikotiinituotteiden käyttö koetaan ryhmäilmiönä, jossa hyvä itsetunto nähdään suojaavana tekijänä. Hyvä itsetunto auttaa nuoria kieltäytymään nuuskan käytöstä, vaikka vertaispaine olisi voimakasta. Nuorelle kaverit ovatkin ensisijaisen tärkeässä asemassa niin päihdekielteisessä kuin päihdemyönteisessä kokeilussa. Usein nuori kokee sosiaalista vetovoimaa kokeilutilanteeseen. Se luo yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Itsetunto kehittyy vuorovaikutussuhteissa

Itsetunnon kehittymiseen vaikuttavat erityisesti vanhempien ja lapsen väliset, lapsuuden varhaisvaiheissa luodut kiintymys- ja vuorovaikutussuhteet. Nämä vaikuttavat lapsen ja nuoren kokemukseen siitä, onko hän tärkeä ja arvostettu. Kannustaminen, rohkaiseminen ja monipuolinen vuorovaikutus auttavat hyvän itsetunnon rakentumisessa. Itsetunnon rakentumiseen tarvitaan myös rajoja.

Turvalliset rajat, lapsen ja nuoren ohjaaminen sekä vastuun antaminen edistävät turvallisuuden, elämänhallinnan ja itseluottamuksen kokemusta.

Psykologien mukaan lapsuudessa ja nuoruudessa – etenkin murrosiässä – ryhmän merkitys on suuri itsetunnon kehittymisessä. Murrosikäiselle vertaisuus ja ryhmän arvostus vaikuttavat kokemuksiin itsestä. Yleisesti arvostettu ryhmä tai ryhmä, jonka nuori itse kokee merkittäväksi, vahvistaa nuoren itsetuntoa. Ryhmän ulkopuolelle jääminen tai ei-arvostettuun ryhmään kuuluminen taas heikentävät sitä.

Nuoren itsetuntoa voi tukea monella tavalla

Meeri Kivi ja Sonja Suominen laativat Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopinnäytetyössään menetelmäkansion nuorten itsetunnon tukemiseksi nuorten parissa työskenteleville ammattilaisille. Menetelmäkansiossa esitellään useita erilaisia nuorten itsetuntoa ja ryhmäytymistä tukevaa keinoa, joita ammattilainen voi hyödyntää monenlaisissa tilanteissa ja kohtaamisissa.

Itsetuntoa tukevista menetelmistä kuvataan mm. omakuvan laatiminen ja kehu kaveria -toiminta, sano jotain hyvää -harjoitus sekä mielle- ja unelmakartta. Toiminnallisten harjoitteiden tarkoituksena on selvittää nuorille – ja samalla heidän lähiaikuisilleen ja vertaisilleen – keitä he ovat, mistä he tulevat, mikä heissä on parasta, missä he ovat hyviä, millaisia he ovat yksin, ryhmässä ja erilaisissa ympäristöissä.

Tarkoituksena on vahvistaa ryhmässä toimimisen taitoja ja nuorten myönteisiä käsityksiä itsestään.

Nuorelle ja kehittyvälle itsetunnolle aikuisten läheisyys ja tuki ovat tärkeitä: aikuinen voi vahvistaa nuoren oikeanlaista toimintaa, suunnata elintapavalintoja, auttaa sanoittamaan tunteita sekä rohkaista onnistumisissa.

 

Ankkuripaikalla

Minna Salakari

ANKKURI-hankkeen projektipäällikkö

Meeri Kiven ja Sonja Suomisen opinnäytetyöhön voit tutustua Theseuksessa. Menetelmäkansio on kuvattu opinnäytetyön liitteenä.