Mitkä ovat hyvinvointijohtamisen peruspalikat? Opiskelijoiden tarpeita ja toiveita hyvinvointijohtamiseen

01.09.2022

ANKKURI-hankkeen viimeinen toimintavuosi keskittyy hyvinvointijohtamiseen. Hankesuunnitelman mukaisesti toteutamme Bikva-arviointimallin keinoin Turun kaupungin ja Turun ammatti-instituutin hyvinvointijohtamisen mallia. Pyrimme kehittämään uudenlaista terveyttä edistävää ja helposti juurrutettavaa toimintamallia erityisesti johtamisen tueksi.

Fokusryhmähaastattelut käynnistyivät alkuvuodesta, ja analyysityötä jatketaan aina syyskuun loppuun saakka. Bikva-mallin ensimmäiset, nuoriin kohdistuneet fokusryhmähaastattelut on tehty ja aineisto analysoitu.

Nuorille suunnatuissa fokusryhmähaastatteluissa selvitettiin, mitä pitäisi tapahtua, jotta nuoret voisivat hyvin, minkälaisia toimenpiteitä tarvitaan hyvinvoinnin tukemiseksi sekä sitä, miten oppilaitos voi tukea nuorten hyvinvointia. Näistä lähtökohdista luomme varsin vahvan perustan oppilaitoksen hyvinvointijohtamisen mallille!

Terveelliset elintavat ja aikuisen kannustus luovat hyvinvoinnin perustan

Turun ammatti-instituutin opiskelijat tarvitsevat hyvinvointinsa tueksi omahoidollisia keinoja ja ohjausta, sosiaalisen verkoston, kannustavan ilmapiirin, terveellisen ja virikkeellisen ympäristön sekä aikuisten tukea. Hyvinvoinnin kivijalkana pidetään kohtaamisia, yksilöllistä kohtelua ja kiusaamiseen säntillisesti puuttumista – ”Oppilaitoksessa aikuisen tehtävänä on pitää huolta, ettei ketään kiusata!”

Nuoret pitävät ammattiin opiskelevien hyvinvointia ylläpitävänä seikkana myös sitä, että apua ja tukea saa ”saman katon alta” helposti. On olennaista, että oppilaitoksessa toimivat terveydenhoitaja, psykologi ja kuraattori auttavat tarvittaessa ja heidän vastaanotoilleen on matala kynnys.

Kouluruokailu, riittävä lepo ja säännöllinen arkirytmi luovat vahvan pohjan opiskelijan hyvinvoinnille. Opiskelijat toivovatkin, että juuri näihin panostettaisiin kotiympäristön lisäksi koulussa: ”ANKKURI-hankkeen terveyskioskiin liittyvä aamupuurokokeilu oli ihan super!”

Mitkä tekijät edesauttavat nuorten hyvinvointia kouluympäristössä?

Oppilaitosympäristössä edellä mainittu tarkoittaa muun muassa oppituntien rytmitystä, säännöllisiä ja riittävän pitkiä taukoja, terveellisten ruokailuvaihtoehtojen tarjoamista sekä uudenlaisten aktiviteettien kehittämistä yhdessä nuorten kanssa.

Oppilaitoksen fyysinen ympäristö koetaan monissa paikoissa ankeaksi, ja nuoret toivovatkin viihtyvyyttä lisääviä elementtejä koulutaloille. Myös ulkoilmaan sijoittuvia ja osin ohjattuja välituntiaktiviteetteja kaivataan lisää: ”Mahdollisuus liikkua, pelata, kävellä ja tehdä jotain ohjattua ulkona pitäisi monet poissa tupakkapaikalta”.

Nuorten mukaan hyvinvoiva oppilaitos rakentuu siellä toimivien ammattilaisten ja opiskelijoiden ”hyvästä pöhinästä”. Kun opettaja osaa antaa koulun alussa ryhmäytymiselle aikaa, luokkahenki muodostuu vahvaksi ja luottamus opiskelijoiden kesken herää. Luokkahengellä ajatellaan olevan aivan erityinen merkitys opiskelijan hyvinvoinnille.

Yhtä tärkeä merkitys on oppilaitoksen ja kodin välisellä yhteistyöllä – kun nuoren lähiaikuiset seisovat samalla viivalla, samojen asioiden äärellä, yhteistyön voima voi yllättää. Tällä myös osoitetaan nuorelle, että hänestä välitetään, hän on tärkeä. Ja se on hyvinvoinnin tärkein lähtökohta.

 

Ankkuripaikalla

Minna Salakari

projektipäällikkö