Mikä johtaisi tupakoinnin lopettamispäätökseen?
Tupakka on yksi yleisimmistä päihdetuotteista Suomessa alkoholin jälkeen. Meillä valtaosa kulutetusta tupakasta poltetaan savukkeina, joita esimerkiksi vuonna 2018 poltettiin 966 kappaletta 15 vuotta täyttänyttä henkilöä kohden. Tupakointi on vähentynyt miehillä 1960-luvulta alkaen ja naisilla myöhemmin, vasta 2000-luvulla. Kysymys kuuluukin: miksi ihmiset aloittavat tupakoinnin ja millaisten keinojen avulla vähentäminen onnistuu?
Tupakkavalistus on mielestäni vanhanaikainen sana. Tupakkavalistuksella on pyritty lisäämään erityisesti nuorten tietoutta tupakan aiheuttamista terveysvaikutuksista ja nikotiiniriippuvuudesta. Tupakkavalistus on myös olennainen osa esimerkiksi leikkauksen valmistelua, ja lähestyvä leikkaus antaa potilaalle tutkitusti hyvän tilaisuuden lopettaa tupakointi. Lääkärien ei pidä jättää tarttumatta tähän mahdollisuuteen eikä väheksyä tupakointiin puuttumisen vaikutusta.
Mutta onko tupakkavalistuksesta ollut jotain hyötyä? Mielestäni tupakkavalistuksesta on ollut jossain määrin hyötyä, sillä suurin osa nuorista ei välttämättä ole aloittanut tupakointia ja ihmiset ovat alkaneet pohtia tupakkatuotteiden terveysvaikutuksia.
Tupakointi on nykyään todella kallista, ja hinta nousee vuosittain, joten näkemys omasta taloustilanteesta on varmasti tullut monelle myös ajankohtaiseksi aiheeksi.
Tulevaan ammattiin vetoaminen voi olla avuksi tupakoinnin vähentämiseen ja lopettamiseen. Hoitoalalla ollaan erityisen tarkkoja päihteiden käytöstä, ja itsekin opiskelen kaksoistutkinnossa lähihoitajaksi. Jatkuvasti kuulee, miten ihmiset puhuvat tupakoinnin haittavaikutuksista ja pitävät tupakointia ällöttävänä, muttaaloittavat silti tupakoinnin nuoruus- tai aikuisiässä.
Itse en pidä tupakoinnista, mutta en myöskään tuomitse tupakan käyttäjiä. Hoitoalalla kuitenkin pyritään siihen, että potilaalle olisi mahdollisimman hyvä olla vuorovaikutuksessa hoitajan kanssa, mutta onnistuuko tämä, jos hoitaja tupakoi? Joillekin pelkkä tupakan haju tekee pahaa, joten potilaalle tämä ei välttämättä ole kovin miellyttävä kokemus. Monilla työpaikoilla on myös tupakointikielto, jota itsekin kannatan.
Tämän avulla pyritään savuttomaan ja päihteettömään työpaikan ympäristöön, jotta kaikilla olisi suotuisat oltavat.
Asenteet tupakointiin liittyen ovat muuttuneet paljon viimeisten vuosien aikana: tutkimukset paljastavat sen, että keskeisiä syitä tupakkakokeiluille ovat kaveriporukka ja kokeilunhalu. Kaveriporukat ja perhe vaikuttavat suuresti tupakoinnin aloittamiseen. Nuori saattaa joutua ryhmäpainostuksen kohteeksi ja tuntea itsensä ulkopuoliseksi, jos ei toimi samalla tavoin kuin muut.
Perheessä vanhempien tupakointi vaikuttaa lapsen ja nuoren valintoihin ja päätöksiin. Itse en todellakaan pidä tupakointia coolina tapana, pikemminkin se on tyhmää ja aivan turhaa, joten ei kannata edes kokeilla.
Tupakoimattomille keskeisiä syitä savuttomuuteen ovat muun muassa tupakan paha haju, vaikutus urheilusuorituksiin sekä vakavammat terveyshaitat. Tupakoiville keskeisiä syitä vähentää tai lopettaa ovat vaikutus urheilusuorituksiin, paha haju, riippuvuus sekä vaikutus ulkonäköön kuten hampaiden kellertyminen.
Itse en ole koskaan kokeillut tupakointia ja tuskin tulen koskaan kokeilemaankaan. Tupakointi on yksi ällöttävimmistä asioista, joita tiedän, joten ei ole edes kiinnostusta kokeilla.
Jos polttaisin, niin mikä saisi minut lopettamaan?
En osaa oikein sanoa, mutta varmasti terveysvaikutukset olisivat lopettamisen tärkeimpinä motivaatioina. Tulevaisuuden kannalta kannattaakin pohtia, onko järkevää aloittaa tupakointia esim. ammatin vuoksi, perheen perustamisen vuoksi tai esimerkiksi parisuhteen aloittamisen vuoksi. Kun minäkään en aloita tupakointia, niin älä sinäkään. Ole fiksu ja säästy turhalta kokeilulta.
Ankkuripaikalla
Aliisa Hiukka
Lähihoitaja- ja lukioopiskelija
ANKKURI-hanke julkaisee Turun ammatti-instituutin opiskelijoiden kirjoittamia blogitekstejä kevään ja kesän aikana. Vieraskynäilijät ovat kirjoittaneet juttunsa äidinkielen opettajan ohjauksessa, osana suomen kielen opintokokonaisuutta.