Ankkuri-hankkeessa nuoret ovat mukana edistämässä omaa hyvinvointiaan

Aiempien tutkimuksien mukaan tiedetään, että ammattikoululaisilla on epäterveellisiä terveystottumuksia ja elintapoihin liittyviä riskitekijöitä enemmän kuin lukiolaisilla. Hyvinvointiin liittyvät ongelmat, kuten päihteiden käyttö, kasaantuvat heikommassa asemassa oleville nuorille.

Kouluterveyskyselyssä ammattiin opiskelevista nuorista lähes kaikki opiskelijat kokivat terveydentilansa hyväksi, mutta olivat huolissaan omasta mielialastaan.

Ammattikoulujen henkilökunta on avainasemassa nuorten opiskeluhyvinvoinnin, terveyden ja voimavarojen tunnistamisessa, ja tämä on korostunut erityisesti korona-ajan hybridi- ja etäopetusjaksoilla.

Turun ammatti-instituutin lasten- ja nuorten kasvatuksen ja hoidon osaamisalan opiskelijat ovat kuluvan lukuvuoden aikana olleet aktiivisesti mukana Ankkuri-hankkeen terveyden edistämisen toiminnassa. Syksyllä aloitimme nuorisoraatitoiminnalla, jossa kokoonnuimme viikoittain pohtimaan ammattikoululaisten hyvinvointia, elintapoja ja terveyden edistämistä sekä terveyteen liittyviä voimavaroja ja riskitekijöitä. Lisäksi haimme tutkittua tietoa siitä, millä menetelmillä ammattikoululaisten terveyttä ja hyvinvointia voidaan edistää.

Tämän jälkeen pääsimme hyödyntämään opittua, kun järjestimme teemapäivän, joka liittyi laaja-alaisesti ammattikoululaisten terveyskäyttäytymiseen ja siihen vaikuttaviin tekijöihin.

Pohdimme sitä, miten asiat tulee nuorille esittää ja miten voimme vaikuttaa siihen, että nuoret saadaan motivoitumaan muutoksen tekemiseen.

Seuraavassa vaiheessa opiskelijoille järjestettiin kilpailu, jossa he suunnittelivat erilaisia terveyden edistämisen teemoja ja teemoihin soveltuvia terveyden edistämisen menetelmiä. Aiheet käsittelivät  luonnossa liikkumista, kehopositiivisuutta, korona-ajan opiskeluhyvinvointia sekä odottavan äidin tupakoinnin lopettamista. Käytettyinä menetelminä olivat mm. voimaannuttava valokuvaus, yhteiset liikunta- ja kokkauskerhot sekä erilaiset työpajat ajan ja stressin hallintaan.

Menetelmissä korostui yhdessä tekeminen ja se, että kenenkään ei tarvitse päästä tavoitteeseen yksin.  Tukea on saatavilla, ja sitä tuleekin mainostaa niin, että tieto ja palvelut myös saavutetaan.

Palvelujen suunnittelussa tulee ottaa nuoret itse aktiivisesti mukaan.

Ensi syksynä toiminta jatkuu aktiivisena, ja suunnitelmissa on opiskelijoiden järjestämät keskustelutilaisuudet terveyteen ja hyvinvointiin liittyvistä teemoista. Lähellä valmistumista olevat opiskelijat suunnittelevat ja toteuttavat teemakeskustelut ja hakevat aiheeseen liittyvää tietoa, jolla alustavat teemapäivät. Lisäksi suunnitteilla on yhdessä liikuntaneuvojaopiskelijoiden kanssa toteuttaa yksilöllistä liikuntaneuvontaa ja ohjausta liikuntatottumusten parantamiseksi.

Opiskelijoiden motivaatio hankkeen toteuttamiselle on ollut erityisen innokasta. Nuoret on keskustelleet hyvin avoimesti omista voimavaroistaan, mutta myös oman käyttäytymisen riskitekijöistä hyvinvoinnin kannalta. On jaettu kokemuksia ja saatu vihjeitä siitä, miten omia terveystottumuksia voi parantaa. Usein jo hyvin pienillä teoilla on tulevaisuuden kannalta iso merkitys. Otetaan se pieni askel jo tänään, vaikkapa sillä, että päätetään uskoa itseemme ja siihen, että minä pystyn tekemään muutoksen.

Ei jätetä ketään yksin, vaan otetaan yhdessä vastuu nuorten hyvinvoinnista. Keinoja on monia. Aloittaa voi vaikka kuuntelemalla ja tunnistamalla nuorten hyvinvoinnin riskitekijöitä ja voimavaroja.

 

Ankkuripaikalla

Marja-Liisa Gustafsson

lehtori, Turun ammatti-instituutti