Kysely: kouluterveydenhoitajat tarvitsevat tietoa nuorten sekakäytöstä

19.11.2020

Kouluterveydenhuollon rooli lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä on merkittävä. Tiedetään, että nuorten päihteiden kokeilun ja käytön puheeksiottaminen on vähemmän haitallista, kun huolen esittämättä jättäminen. Aiheen esiin tuominen lapsen tai nuoren kanssa on osa terveydenhoitajan työtä.

Millaista terveydenhoitajien tiedontarve on heidän ohjatessaan nuoria päihteidenkäyttöön liittyvissä asioissa? Terveydenhoitaja, Master School -opiskelija Tanja Mattila selvitti asiaa osana opintojaan sähköisellä kyselyllä kesällä 2020. Se osoitettiin turkulaisten ylä- ja alakoulujen sekä ammatillisten oppilaitosten terveydenhoitajille, kerrotaan Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen mediatiedotteessa.

Terveydenhoitajien tiedontarve painottui huumausainetietouteen ja päihdeaineiden tunnistamiseen. Erityisesti tietoa toivottiin nuoren huumausaineiden, päihteiden sekakäytön ja kannabiksen käytön vaikutuksista. Tiedontarve nuuskan osalta jakoi vastaajat: puolet oli osittain tai täysin eri mieltä siitä, että kokevat tarvitsevansa lisätietoa nuuskasta.

Terveydenhoitajat kaipasivat jonkin verran tietoa sähkötupakasta, ja vähiten päihdetietoutta kaivattiin alkoholista ja tupakasta. Valtaosa terveydenhoitajista koki tietotasonsa riittäväksi erilaisten päihdyttävien aineiden käytön haitoista.

Päihteiden käytön aiheuttamien haittojen tunnistamisesta ja yhteydestä nuorten mielenterveyteen toivottiin lisätietoa. Tietoa toivottiin erityisesti erilaisista nuorille suunnatuista ennaltaehkäisevistä toimista, varhaisen puuttumisen keinoista ja hoitovaihtoehdoista. Terveydenhoitajia mietitytti myös yhteistyö aikuisten kanssa – milloin ja miten on paras tapa olla yhteydessä lapsen tai nuoren vanhempiin ja viranomaistahoihin?

Kolmasosa terveydenhoitajista toivoi lisätietoa vaikeiden asioiden käsittelemiseen sekä nuorten itsetunnon ja voimavarojen tukemisen taitoihin. Vähiten he kokivat tarvitsevansa tietoa muun muassa salassapidosta tai lapsen ja nuoren kunnioittamisesta osana työtään. Sen sijaan terveydenhoitajan työtä tulisi vastaajien mielestä tehdä koulu- ja opiskeluyhteisöissä entistä tutummaksi. Se lisäisi luottamusta terveydenhoitajan ja lapsen tai nuoren välillä.

Sosiaali- ja terveysministeriön ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelman tavoitteena mainitaan, että ammattilaisilla tulee olla riittävästi päihdetyön osaamista. Käytännön tarpeista tulevilla kehittämishankkeilla voidaan edistää hoitotyötä. Nyt tehdyn kyselyn tuloksia voidaan käyttää suuntaa antavana materiaalina luotaessa ohjausmateriaalia terveydenhoitajille Turun alueella.

Kyselyyn vastasivat turkulaisten ylä- ja alakoulujen sekä ammatillisten oppilaitosten terveydenhoitajat (n=12). Vastaajista suurin osa (58 %) oli työskennellyt terveydenhoitajana 1-5 vuotta. Kvantitatiivinen kysely toteutettiin NIKO II – terveyden edistäminen nuorten arjessa projektissa. Se on Lounais- Suomen syöpäyhdistyksen ylläpitämä hanke, joka tekee tiivistä yhteistyötä ANKKURI-hankkeen kanssa.

Turun ammattikorkeakoulun ANKKURI-hanke toteutetaan yhteistyössä Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen, Turun kaupungin, Turun ammatti-instituutin ja Lounais-Suomen syöpäyhdistyksen (NIKO II-projektin) kanssa.