Koulutuswebinaari kokosi ammattilaiset ja sote-alan opiskelijat yhteen
ANKKURI-hanke tarjosi maksuttoman verkkokoulutuksen nuorten parissa toimiville ammattilaisille ja sote-alan opiskelijoille 10.2.2021. Koulutusohjelma sisälsi monipuolista ja mielenkiintoista tietoa nuorten hyvinvoinnista, elintavoista ja päihteiden käytöstä. Webinaari keräsi liki 200 kuulijaa.
Aamupäivän aikana kuultiin tuoreet päihdeuutiset Varsinais-Suomen alueelta. Turun kaupungin suunnittelija Niina Jalo kertoi, että nuorten alkoholin kulutus on laskenut, nuuskan ja kannabiksen käyttö lisääntynyt. Päihteiden helppo saatavuus lisää nuorten päihteidenkäyttöä.
Koulutuksessa pohdittiin myös päihteiden käytön taustatekijöitä ja sitä, voiko niihin jollain tavoin vaikuttaa. Sairaanhoitaja (YAMK), mielenterveys- ja päihdetyön asiantuntija ja opettaja Jan Holmberg totesi, että esimerkiksi huono-osaisuus, matala koulutusaste, geneettiset tekijät, huono sosiaalinen asema ja itsetunnon haavoittuvuus ovat sisäisiä haavoittavia tekijöitä, joilla on vaikutusta nuorten päihteiden käyttöön.
Holmberg totesi viisaasti, että päihteiden käytön ennaltaehkäisy on aina vaikuttavampaa, kustannustehokkaampaa ja kestävämpää kuin korjaaviin toimiin panostaminen.
“Kohtaamisen taito on nuorten kanssa tehtävässä työssä tärkeää”, kertoi KM, päihdetyöntekijä Tanja Leino Lausteen Perhekuntoutuskeskuksesta. Siksi onkin osattava ja uskallettava ottaa päihteiden käyttö puheeksi. Leinon puheenvuorossa perehdyttiin päihteiden käytön mittareihin, joista yksi tärkeimmistä on ammattilaisen ja aikuisen huoli nuoresta. Lisäksi käytössä on useita eri päihteiden käyttöä mittaavia työkaluja. “Niitä voidaan käyttää muun työn tukena, mutta ne eivät koskaan korvaa luottamuksellista suhdetta nuoreen”.
Sairaanhoitaja (YAMK) Iida Salomaa puhui nuorten voimavaroista ja itsetunnosta. Salomaan teettämän voimavaratutkimuksen (n=477) mukaan ammattiin opiskelevien nuorten voimavaroilla on merkitystä erityisesti mielenterveyteen. Voimavarojen keinoin erilaisista elämän haasteista on mahdollista selviytyä. Salomaa on laatinut tutkimuksensa perusteella neljä erilaista ammattikouluopiskelijan profiilia.
Profiilien keinoin terveyden edistämisen työtä on mahdollista kohdentaa.
Nuorten kohtaaminen, opettaminen ja auttaminen on palkitsevaa työtä. Kolikon kääntöpuolella on työntekijän oma jaksaminen ja työstä palautuminen. Nuorten parissa toimivien onkin hyvä pitää huolta myös omasta jaksamisestaan, totesi psykologi Heidi Joutsiniemi koulutuksen päätöspuheenvuorossa.
Koulutus on nauhoitettu ja saatavilla projektipäällikkö Minna Salakarilta opetus- ja koulutuskäyttöön.