Nuoret tarvitsevat aikuista kriisin keskellä – 5 vinkkiä nuorten tukemiseksi
Helmikuun viimeisellä viikolla alkanut Venäjän hyökkäys Ukrainaan herättää ahdistusta ja pelkoa. Vaikka sodan uhka ei suoranaisesti koskettaisi itseä tai lähipiiriä, tilanne koskettaa tavalla tai toisella meitä kaikkia. Erityisesti se koskettaa nuoria. Jatkuva uutisvirta tuo silmien eteen sotatoimia, hävitystä ja kuolemaa. Osalle tämä aiheuttaa voimakkaita reaktioita, lamaannusta, surua ja pelkoa. Keskittyminen kouluun tai työntekoon on hankalaa.
Nuoret ovat kertoneet olevansa huolestuneita, he tuntevat vihaa ja ärtyisyyttä ja kärsivät jopa fyysisistä oireista, kuten päänsärky ja vatsakipu. Monelle sotatilanne ja uutistulva aiheuttavat unettomuutta ja sen myötä jatkuvaa väsymystä. Nämä puolestaan johtavat herkästi tunteiden ja tuntemusten korostumiseen.
Nuoret tarvitsevat tukea, he tarvitsevat oikeaa tietoa ja ohjeen siitä, mihin olla yhteydessä, jos ahdistus, pelko ja kuormitus käyvät liian suuriksi ja vievät tilaa normaalilta arjelta.
Kokosimme hankkeessa viisi vinkkiä nuorten lähiaikuisille nuorten tukemiseksi kriisiaikana
1 Kuunteleminen
Käytä aikaa nuorten kuuntelemiseen – mitä heillä on juuri nyt mielessään, mitkä asiat askarruttavat? Oikeita sanoja tai vastauksia ei tarvita, riittää, että on läsnä ja osoittaa kuulevansa ja kuuntelevansa nuorten viestejä. Kuuntelemista kannattaa harjoittaa myös ”sivukorvalla” esimerkiksi oppitunnin, kotipuuhien tai ulkoilun lomassa.
2 Luotettavan tiedon välittäminen
Verkossa jaetaan paljon disinformaatiota eli tarkoituksellisesti harhaanjohtavaa tietoa. Vallitseva erityistilanne ruokkii tämän tiedon leviämistä, mikä puolestaan lisää pelkoa, ahdistusta ja epävarmuutta. Luotettavat tiedonlähteet lähestyvät asiaa neutraalisti ja pyrkivät esittämään asiat parhaan tiedon valossa. Ne eivät pyri vaikuttamaan lukijan, kuulijan tai katsojan mielipiteisiin.
Tiedon välittämisessä on huomioitava, että nuorilla on eroa siinä, kuinka paljon tieto kriisistä helpottaa sen käsittelyä, ymmärrystä ja sen aiheuttamaa ahdistusta. Osa janoaa tietoa, osalle kaikki tieto on liikaa.
Tiedon välittämisessä kannattaa olla suunnitelmallinen ja pitäytyä luotettaviksi todetuissa tietolähteissä. On hyvä, jos uutisia voidaan katsoa ja kuunnella yhdessä – se mahdollistaa yhteisen keskustelun aiheesta ja sen keinoin voidaan vähentää väärän tiedon leviämistä.
3 Nuorten keskinäiseen keskusteluun osallistuminen
Mitä enemmän pystyy viettämään aikaa nuorten kanssa, sitä varmemmin saa tietoa nuorten ajatuksista, asenteista ja tunnelmista. Oppituntien alussa tai esimerkiksi kotona päivällispöydässä voi kysyä nuorilta, mitä hänelle kuuluu, mitkä asiat hänen mieltään askarruttavat, miltä sotatilanne tuntuu ja onko heillä jokin erityisesti mieltä painava asia mielellään. ANKKURI-hankkeen terveyskioski-toiminnassa olemme nuoria varten, ja nuoret voivat hanketoimijoiden kanssa käydä luontevaa ja luotettavaa keskustelua mieltään askarruttavista asioista matalalla kynnyksellä.
Aikuinen voi kuunnella, osallistua, rauhoitella, etsiä tietoa yhdessä nuorten kanssa ja esimerkiksi kertoa omia tietopohjaisiaan näkemyksiään tilanteesta. Yhteinen keskustelu luo nuorille turvaa – nuoret tarvitsevat aikuisia.
4 Arkirutiineista kiinni pitäminen, rutiineihin kannustaminen
Rutiinit kannattelevat. Ne vahvistavat turvallisuuden tunnetta ja aivan tietynlaista jatkuvuutta. Normaalista elämänrytmistä kiinni pitäminen auttaa sekä arjen jatkumista että irrottautumaan sotauutisoinnista. Opiskelu, harrastukset ja oman kodin pienet arkiset rutiinit ovat ihmeitä tekevä voima!
Nuoria kannattaakin kannustaa tekemään mukavia asioita kavereiden tai perheen kanssa, sillä yhdessäolo on kriisissä tärkeää. Sosiaalisen median ja uutisten vastapainoksi on lupa – ja pitää! – kokea iloa ja onnen tunteita.
5 Toivon ilmapiirin ylläpitäminen
Nuoret katsovat eteenpäin. Kriisi saattaa ainakin hetkellisesti pysäyttää tulevaisuusskenaariot, ja oma tulevaisuus voi näyttää hyvinkin toivottamalta. Aikuisen tehtävänä on ylläpitää toivoa ja valaa uskoa nuoriin.
Aikuinen voi auttaa nuoria näkemään nykytilanteessa ja lähiympäristössä positiivisia elementtejä: sotatilanteen lisäksi meneillään on monenlaista tavallista, arkista ja mukavaa!
Nuorten turvallisuudentunnetta ja toiveikkuutta voi lisätä muun muassa kertomalla, että nuorten mieltä järkyttävät tapahtumat ovat harvinaisia ja että heillä on aina mahdollisuus aikuisen ja ammattilaisen apuun ja tukeen. Hyvin yksinkertainen ja toiveikas lausahdus voisi olla: ”Suomessa on turvallista – meillä ei ole hätää juuri nyt.”
Näiden seikkojen lisäksi on tärkeää korostaa nuorille omasta hyvinvoinnista huolehtimista – säännöllinen liikunta, riittävä lepo ja uni, sosiaaliset kontaktit sekä ruutuajan rajoittaminen toimivat varsin pätevinä mielen kohottajina. Päihteet ja nikotiinituotteet eivät tuo helpotusta ahdistavassa ajassa.
Ankkuripaikalla
Minna Salakari
ANKKURI-hankkeen projektipäällikkö