Tulosta syntyi – opiskelijat kehittivät keinoja nuorten elintapojen edistämiseen!
ANKKURI-hanke on tarjonnut Turun ammattikorkeakoulun opiskelijoille opinnäytetyömahdollisuuden, ja tulosta on syntynyt. Opinnäytetöiden konkreettiset kehittämisideat liittyvät aina terveyden edistämiseen ja nikotiinituotteiden käytön ehkäisyn keinoihin. Siksi kehittämis- ja osaprojektit ovat iso osa ANKKURI-hanketta.
Nuorten voimavaraprofiilit ja hyvä/paha some
Iida Salomaa toteaa opinnäytetyössään, että ihmissuhteilla on olennainen merkitys nuoren elämässä. Salomaa kehitti työssään palvelumuotoiluille tyypilliset asiakasprofiilit, jotka luovat konkreettista tarinaa nuoresta voimavaroineen. Ammattiin opiskelevan voimavaroja, jotka toimivat suojaavina tekijöinä riskikäyttäytymiselle, ovat hyvät ihmissuhteet, tunteiden tunnistaminen, positiivinen ajattelu, tulevaisuuden tavoitteet ja harrastukset. Niiden pohjalta voidaan suunnata yhdessä nuorten kanssa tehtävää terveyttä edistävää ja päihteiden käyttöä ehkäisevä työtä.
Osa terveyttä edistävästä toiminnasta tapahtuu nuorten kanssa sosiaalisessa mediassa. Jenna Luukkonen perehtyi opinnäytetyössään sosiaalisen median vaikutuksiin osana nuorten elintapavalintoja. Hän huomasi, että riittävää lepoa ja ruokailuja voidaan laiminlyödä sosiaalisen median käytön vuoksi. Some toimii myös päihteiden kauppapaikkana. Toisaalta nuoret loivat itse sisältöä ja käyttävät sosiaalista mediaa itseilmaisun kanavana. Sitä kautta saadut kehut ja kommentit vahvistavat nuorten itsetuntoa ja olivat monesti syynä some-sisällön tuottamiseen.
Nuorten terveyden edistäminen koulussa, totta vai tarua?
Terveiden elintapojen intervention onnistuminen vaatii lähiympäristön, kuten koulun, osallistamista. Onnistumisen vaatimuksena on aktiivinen nuorten parissa työskentely, asianmukaisen oikean tiedon välittäminen, toistettavuus ja moniammatillisuus. Mielellään vielä toiminallisin ja osallistavin menetelmin.
Turun ammatti-instituutin sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten käyttöön tarvittiin terveyden edistämisen toimintamalli. Sen tekemisestä vastasi Saija Kirjavainen. Mallissa kuvataan ammattikoululaisten nuorten terveyden edistämisen työtä. Mihin tulisi kiinnittää huomiota ja millä tavoin? Millaisia erilaisia keinoja koulumaailmassa on terveyden edistämisen työhön?
Johanna Lindgren kiinnostui nuorten terveystiedoista. Hänen kehittämisprojektinsa tuotoksena syntyi ammattiin opiskeleville kohdennettu käytännönläheinen terveystietotesti mallivastauksineen. Tuotos on julkaistu verkkotestinä, pelillisenä mobiiliversiona, oppimiskortteina ja opettajille suunnattuna materiaalina.
Terveyskioski toimintaa nuorten kanssa kartoitti Minna Alaraudanjoki. Hän mallinsi sisällön kokonaisuudeksi, joka vastaa nykyistä paremmin nuorten toiveita ja tarpeita. Terveyskioskitoiminnan teemoiksi valikoituivat mielenterveys, elintavat, päihteet ja tupakkatuotteet. Minna vinkkaa, että terveyskioskitoiminnassa kannattaa tukea nuoren omia, jo olemassa olevia, positiivisia terveystaitoja.
Nuorten fyysisen ja mielen terveyden mittarit
Ammattikoululaisten nuorten fyysinen terveys ja mielen hyvinvointi ovat tärkeitä ja herättävät välillä huolta. Nuorten terveyden edistäminen vaatii kouluympäristöltä muun muassa resursseja ja liikuntamahdollisuuksia sekä sitoutumista edistämistyöhön ja kattavaa arviointia varhaisessa vaiheessa.
Nuorten fyysisen hyvinvoinnin mittarin tekivät Maija Koskela ja Anni Holtari. Se sisältää kuusi kysymystä ja antaa nuorelle neljä erilaista suuntaa antavaa ohjeistusta mittarista saadun pistemäärän mukaan. Ohjeissa kerrotaan neuvoja fyysisen hyvinvoinnin parantamiseen tai ylläpitämiseen, sekä kehotetaan tarvittaessa olemaan yhteydessä terveydenhuollon ammattilaiseen.
Kaisa Lahtonen, Julia Lehti ja Milla Tokola loivat kyselylomakkeen ammattikoululaisten mielialan kartoittamiseksi. Sähköinen kysely sisältää 10 nuorten mielialaa mittavaa kysymystä. Kysymykset ovat monivalintakysymyksiä, jotka on laadittu väittämiksi. Vastaajalle annetaan aluksi vastausohjeet ja kyselyn lopuksi ohjeet pisteiden laskuun.
Tulosten perusteella vaikuttavimmat tekijät nuorten mielen hyvinvointiin ovat muun muassa ihmissuhteet, uni ja ravitsemus. Tärkeäksi todettiin myös varhainen puuttuminen nuorten masentuneisuuden tunnistamisessa ja ennaltaehkäisevä mielenterveystyö.
Kiinnostuitko opinnäytetöiden tarkemmista tuloksista? Lue lisää.
Alaraudanjoki Minna. 2021. Tulevaisuuden Terveyskioski ammatillisessa oppilaitoksessa: Terveyskioski -toiminnan sisältöjen kehittäminen.
Kirjavainen Saija. 2021. Terveyden edistämisen toimintamalli Turun ammatti-instituutin sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille.
Koskela Maija ja Holtari Anni. 2021. Fyysisen hyvinvoinnin mittarin laatiminen ammattikoululaisille nuorille: opinnäytetyö osana ANKKURI-hanketta.
Lahtonen Kaisa, Lehti Julia ja Tokola Milla. 2021. Millä mielellä -kyselylomakkeen laatiminen ammattikoululaisille: osana Turku AMK:n ANKKURI-hanketta.
Lindegren Johanna. 2021. Terveystietotesti totta/tarua: toisen asteen ammatillisen koulutuksen opiskelijoille suunnatun terveystietotestin laatiminen opettajien työvälineeksi.
Luukkonen, Jenna. 2020. Sosiaalisen median vaikutus nuorten elintapavalintoihin. https://www.theseus.fi/handle/10024/355700
Salomaa, Iida. 2021. Ammattiin opiskelevien nuorten voimavarat: opiskelijaprofiilit terveyden edistämisen työkaluna.
ANKKURIn laajan toiminnan toteuttamisen mahdollistaa hyvin sujuva yhteistyö. Tärkein perusperiaate on toimia yhdessä nuorten kanssa, joten valtaosa suunnittelusta, toiminnasta ja kehittämistyöstä tehdään Turun ammattikorkeakoulun ja yhteistyöammattikoulujen opiskelijoiden kanssa. Hanke toteutetaan yhteistyössä Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen, Turun kaupungin, Turun ammatti-instituutin, Lounais-Suomen syöpäyhdistyksen (NIKO II-projektin) kanssa.
Seuraa kuulumisiamme Turun ammattikorkeakoulun, ANKKURI-hankkeen ja yhteistyökumppaneidemme verkkosivuilta ja sosiaalisen median kanavista!