Kyselytutkimus: Ammattiin opiskelevien nikotiinituotteiden käyttö runsasta, väsymys ja yksinäisyys yleistyneet

Turun ammattikorkeakoulun hallinnoimassa ja STM:n rahoittamassa ANKKURI-hankkeessa selvitettiin varsinaissuomalaisten ammattikouluopiskelijoiden terveyttä ja elintapoja sekä niihin linkittyviä tekijöitä. Kyselytutkimus toteutui COVID-19-aikana, mikä saattaa heijastua tuloksiin – nuoret kokevat väsymystä, yksinäisyyttä ja alakuloa sekä käyttävät runsaasti nikotiinituotteita.  

Turun ammatti-instituutin opiskelijoille suunnatussa sähköisessä kyselyssä (n=477) kartoitettiin erityisesti nuorten koettua terveyttä sekä nikotiinituotteiden käyttöä ja käyttöön liittyviä asenteita. Alkuvuodesta 2021 toteutetun kyselytutkimuksen vastaajista suurin osa oli 16–18-vuotiaita.

Nuorten nikotiinin käyttö on yleistynyt  

Ammattikouluopiskelijoilla on tutkitusti enemmän tupakkatuotteiden ja päihteiden käyttöä sekä niihin kytkeytyviä oireita kuin muilla toisen asteen opiskelijoilla. Ammattiin opiskelevista 15–17-vuotiaista tytöistä yli 37 % käyttää tai on käyttänyt nikotiinituotteita, kuten tupakkaa, sähkösavukkeita ja nuuskaa. Saman ikäisistä pojista käyttäjiä on noin 33 %. 18–vuotiaista tytöistä nikotiinituotteita käyttää 41 %, vastaavan ikäisistä pojista jopa 60 %.

– Pojat nuuskaavat selkeästi tyttöjä enemmän. Tämä ilmenee erityisesti 18 vuotta täyttäneiden keskuudessa, selvittää projektipäällikkö, tutkimusvastaava Minna Salakari Turun ammattikorkeakoulusta.

Pojat käyttävät nikotiinituotteita alaikäisinä vähemmän kuin tytöt, kun taas 18 vuotta täyttäneet pojat käyttävät niitä enemmän kuin saman ikäiset tytöt.

– Huolestuttavaa ja samalla aiempien tutkimustulosten suuntaista on, että ammattikouluopiskelijoista tytöt polttavat perinteistä tupakkaa edelleen enemmän kuin pojat. Tämä korostuu yli 19–vuotiaiden ja 15–16-vuotiaiden tyttöjen keskuudessa, Salakari toteaa.

Nikotiinituotteet heikentävät koettua terveyttä 

Vaikka ammattiin opiskelevat nuoret kokevat pääsääntöisesti terveydentilansa kohtalaisen hyväksi, esiintyy nuorilla selkeästi terveyttä heikentäviä oireita.

– Kaikki tutkimukseen osallistuneet nuoret kärsivät ainakin jossain määrin väsymyksestä, alakuloisuudesta ja keskittymiskyvyttömyydestä, Salakari summaa.

Terveyteen ja hyvinvointiin liittyvistä oireista erityisesti väsymys oli nähtävissä kaikissa vastaajaryhmissä. Väsymyksen kokemus korostui oman terveytensä heikommaksi arvioinneilla nuorilla.

Nikotiinituotteita käyttävät nuoret kokevat hyvinvointinsa heikommaksi kuin ne vastaajat, jotka eivät tuotteita käytä.

Nikotiinituotteiden käyttäjillä alakuloisuus, ahdistuneisuus ja keskittymiskyvyttömyys sekä toistuvat päänsäryt olivat selkeästi yleisempiä kuin niillä, jotka eivät käytä nikotiinia missään muodossa.

Nuuskaaminen ja tupakointi ovat sosiaalinen ilmiö 

Nuorilla, jotka arvioivat oman terveytensä heikommaksi ja jotka eivät käytä nikotiinituotteita, ilmenee merkitsevästi enemmän yksinäisyyttä kuin nuorilla, joiden koettu terveys on hyvä ja jotka käyttävät tupakkaa tai nuuskaa.

– Tulos selittynee osin vertaispaineella ja nikotiinituotteiden käytön sosiaalisella aspektilla, Salakari pohtii.

Kyselytutkimukseen liittyneen asennekartoituksen mukaan nikotiinituotteiden käyttö on sosiaalinen tapahtuma ja nikotiinituotteita, erityisesti nuuskaa, käyttävät nuoret ovat nuorten yhteisöissä suosittuja.

– Nikotiinituotteiden käytön on todettu lisäävän erityisesti ammattikouluopiskelijoiden yhteenkuuluvuuden tunnetta, Salakari kertoo.

–Mielenkiintoista on, että tupakka nähdään terveydelle haitallisena ja etenkin urheileville nuorille sopimattomana, alemman sosioekonomisen statuksen symbolina. Nuuskan suhteen on ollut jo pitkään toisin.

Nuuskan ja nuuskaamisen ajatellaan kuuluvan kiinteästi muun muassa joukkueurheiluun ja korkeampaan sosioekonomiseen asemaan.

ANKKURI auttaa nuoret irti nikotiinikoukusta 

Tammikuussa 2020 käynnistyneen ANKKURI – ammattikoululaisten nikotiinituotteiden käytön ennaltaehkäisyn ja lopettamisen tukeminen sekä yhteistyö- ja johtamiskäytänteiden implementointi -hankkeen tarkoituksena on luoda uudenlaisia, matalan kynnyksen toimintamalleja ammattikoululaisten hyvinvoinnin tueksi, elintapaohjaukseen sekä päihteiden käytön ennaltaehkäisyyn ja lopettamisen tueksi.

– Hankkeen päätavoitteena on ammattikoululaisten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäminen ja terveydenedistämisen toimintojen juurruttaminen osaksi ammattikoulutoimintaa eri toimijoiden johtamis- ja yhteistyön mallintamisen avulla, projektipäällikkö Minna Salakari kertoo.

Hankkeeseen liittyneen alkukartoituskyselyn tuloksia tullaan hyödyntämään nuorten terveyttä edistävän toiminnan ja erilaisen tuen muotojen kehittämisessä.

– Tällä takaamme toiminnan kohderyhmälähtöisyyden! Salakari painottaa.